Valtakunnallinen kuntoutusverkosto: Hyvinvointialueiden panostettava kuntoutukseen – vaikuttava kuntoutus parantaa työllisyyttä ja ihmisten elämänlaatua

Yli sadan kuntoutustoimijan valtakunnallinen Kuntoutusverkosto vaatii uusilta hyvinvointialueilta painopisteen siirtämistä kuntoutukseen. Oikea-aikainen kuntoutus luo hyvinvointia ja vähentää kalliiden sote-palveluiden tarvetta. Kuntoutus vahvistaa ihmisten työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja terveyttä sekä nostaa työllisyysastetta. Kuntoutuksella on myös keskeinen merkitys parantumattomasti sairaan ja pysyvästi vammautuneen elämänlaadulle, Kuntoutusverkosto muistuttaa.

Vaikuttava kuntoutus alkaa ajoissa, on määrältään sopiva asiakkaan tarpeisiin ja perustuu asiakkaalle merkityksellisiin tavoitteisiin. Tällä hetkellä suomalainen palvelujärjestelmä ei takaa kaikille kuntoutujille mahdollisuutta päästä kuntoutukseen ajoissa tai saada riittävästi palveluita tarpeeseen nähden. Viivästynyt kuntoutus aiheuttaa turhia lisäkuluja sairauspoissaoloina sekä perus- ja erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvuna. Ilman kuntoutusta ja kuntoutumisen tukea hyvät hoitotulokset valuvat hukkaan.

”Palvelujärjestelmässä painopisteen tulee siirtyä oireiden hoidosta työ- ja toimintakykyä tukevaan kuntoutukseen, jonka keskiössä on ihminen. Mitä aiemmin sosiaalisiin tai terveydellisiin ongelmiin voidaan puuttua, sitä paremmat ovat mahdollisuudet vaikuttaa toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Näin ehkäistään vakavampien ongelmien syntyä. Onnistuneet kuntoutustoimenpiteet ovat erinomaisen tehokas keino parantaa sosiaali- ja terveydenhuollolta vaadittua tuottavuutta”, muistuttaa Kuntoutusverkoston puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Anssi Kemppi Eläkeliitosta.

Vaikuttava ja oikea-aikainen kuntoutus säästää rahaa

Vaikuttava kuntoutus vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja sosiaaliturvan tarvetta. Työkyvyn tai arjen itsenäisyyden menettäminen on paitsi merkittävä henkilökohtainen kriisi myös huomattava kustannus yhteiskunnalle.

”Ikääntyneen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset ovat keskimäärin noin 55 000 euroa vuodessa. Tämä maksaa saman kuin tunnin mittainen yksilöfysioterapia kerran viikossa 20 hengelle. Kuntoutus maksaisi siis itsensä takaisin, jos tarjoamalla kuntoutusta 20 henkilölle ehkäistäisiin yhden heistä joutuminen ympärivuorokautiseen hoitoon”, muistuttaa Kuntoutusverkoston varapuheenjohtaja, johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä.

Kuntoutusviikko nostaa esille kuntoutuksen merkityksen

Kuntoutusverkosto muistuttaa, että niin päättäjien, palveluohjaajien, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kuin asiakkaidenkin täytyy saada tietoa kuntoutuksen hyödyistä ja erilaisista kuntoutusvaihtoehdoista. Nopea kuntoutukseen pääsy on avainasemassa. Kuntoutuspalveluista säästäminen lisää kokonaiskustannuksia merkittävästi.

Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n koordinoiman Kuntoutusverkoston (KUVE) toimijat tarjoavat tietoa kuntoutuksen merkityksestä. Kuntoutusviikolla 29.5.–2.6.2023 verkosto jakaa tutkittua tietoa kuntoutuksesta sosiaalisessa mediassa joka päivä.

Lisätietoja:

• puheenjohtaja Anssi Kemppi, Kuntoutusverkosto (KUVE), anssi.kemppi@elakeliitto.fi, puh. 040 7257 143
• varapuheenjohtaja Riikka Shemeikka, Kuntoutusverkosto (KUVE) riikka.shemeikka@kuntoutussaatio.fi, puh. 044 781 3102

KUVE on SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoima vaikuttajaverkosto, joka toimii kuntoutujan aseman parantamiseksi. Verkostoon kuuluu yli 100 järjestöä ja muuta kuntoutuksen toimijaa.