Siirry suoraan sisältöön

Kyselyselvitys: Syöpä vaikeuttaa vakuutuksen saamista

Terveydenhuollon työntekijä vihreässä työasussa, kädet etualalla ja käsissä leikkirahaa.

Euroopassa arvioidaan olevan ainakin yli 12 miljoonaa syövän kokenutta yksilöä (Euroopan komissio). Syöpätutkimuksen ja -hoitojen kehityksen myötä sairastumisen jälkeisiin haasteisiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Syöpään sairastuneet ovat yhteiskunnallisesti merkittävä ryhmä: he sopeutuvat diagnoosin jälkeiseen elämään, palaavat työelämään tai hakevat eläkkeelle, maksavat veroja, käyttävät palveluita sekä kohtaavat taloudellisia ongelmia.

Tutkimusten ja selvitysten mukaan syöpä aiheuttaa taloudellista taakkaa: monella sairastuneella tulot laskevat syöpädiagnoosin jälkeen. Sairastuneita myös kohdellaan eriarvoisesti suhteessa muihin kansalaisiin Euroopan unionissa heidän hankkiessaan esimerkiksi lainoja ja vakuutuksia.

Suomen Syöpäpotilaat ry toteutti kesä-elokuussa 2024 Syövän vaikutukset lainoihin ja vakuutuksiinkyselyn (45 vastausta).

  • Yli 60 % vastaajista kertoi kohdanneensa haasteita lainan tai vakuutuksen saamisessa.
  • Haasteet painottuivat vakuutuksiin, erityisesti henki-, ja terveys- ja hoitokuluvakuutuksen saamiseen. Asuntolaina vastaavasti aiheutti ongelmia lainoissa.
  • Reilu 60 % vastaajista joutui täyttämään terveysselvityksen lainaa tai vakuutusta hakiessaan. Lähes kaikilta kysyttiin lomakkeessa syöpädiagnoosista.
  • Kaksi kolmesta (67 %) koki, että syöpään sairastuminen vaikutti lainan tai vakuutuksen saamiseen.
  • Yli puolella vastaajista lainaa tai vakuutusta ei myönnetty terveysselvityksen jälkeen, viidesosalle muodostui rahoituspalveluista suuremmat kustannukset ja vajaalle viidennekselle laina tai vakuutus myönnettiin vasta myöhemmin. Vastauksissa mainittiin myös, että haasteena oli jo olemassa olevan lainan tai vakuutuksen jatkaminen, lainan takaisinmaksuturva, vaikeus saada lainaa yksin, lainojen yhdistämiseen ei suostuttu sekä työsuhteeseen sidottu kansainvälinen vakuutus ja sen katkeaminen työsuhteen päätyttyä.
  • Yli puolet vastaajista (57 %) koki, että syöpä vaikutti lainan tai vakuutuksen ehtoihin.
  • Reilu kolmasosa ei hakenut uutta lainaa tai vakuutusta myöhemmin, jos hakemus oli ensin evätty. Aikajana, jolloin hakemus myöhemmin myönnettiin, vaihteli alle yhdestä vuodesta 15 vuoteen.
  • Valtaosa vastaajista (86 %) ei koskaan valittanut evätystä lainasta tai vakuutuksesta. Muutama vastaaja kertoi, että päätöksestä valittamisen jälkeen laina tai vakuutus myönnettiin.
  • Kolmasosa koki saaneensa tarpeeksi tietoa pankin tai vakuutusyhtiön virkailijalta hakuprosessin aikana, kun taas vajaa 40 % ei osannut sanoa saiko tarpeeksi tietoa.
  • Kukaan vastaajista ei ollut syöpädiagnoosista johtuvien haasteiden vuoksi yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
  • Termi “oikeus tulla unohdetuksi” oli tuttu ainoastaan 23 %:lle vastaajista.

“Nuorena syöpään sairastuneen vakuutuksen saamisen vaikeus on elämää hankaloittavaa ja nöyryyttävääkin. Asuntolainan ehdimme onneksi saada ennen sairastumistani. Tuntuu että vakuutusyhtiöiden silmissä olen maksukyvytön, haudan partaalla roikkuva raasku.” -Kyselyn vastaaja

Kysyimme myös mitä keinoja vastaaja on hyödyntänyt diagnoosin jälkeen voidakseen kustantaa syöpähoitoihin liittyviä menoja:

  • käytti omia säästöjä (73 %)
  • käytti vähemmän rahaa luksustuotteisiin tai vapaa-ajan harrastuksiin (41 %)
  • käytti vähemmän rahaa perushyödykkeisiin (32 %)
  • puoliso huolehti toimeentulosta (27 %)
  • käytti luottokorttia (24 %)

Lisäksi vastaajat hakivat muuta taloudellista tukea, kuten esim. Syöpäjärjestöjen taloudellista avustusta, lainasivat rahaa perheeltä, läheisiltä tai ystäviltä, myivät omaisuutta tai hyödynsivät syöpävakuutusta tai asuntolainan lyhennysvapaata. Muutama joutui tinkimään lääkärin määräämistä lääkkeistä (vähensi annosta, söi lääkettä epäsäännöllisesti tai lopetti käytön väliaikaisesti/kokonaan) tai tinki reseptivapaista lääkkeistä tai muista itsehoitotuotteista. Vastaajat hakivat myös toimeentulotukea, vaihtoivat lomapäiviä rahaksi, hyödynsivät vammaistukea, läheinen tai ystävä huolehti toimeentulosta tai nautti ylimääräistä palkkaa yrittäjänä. Vastaajat joutuivat myös lopettamaan oman tai lapsensa harrastuksen.

Kartoitimme myös muita haasteita, joita vastaajat olivat kohdanneet syöpään sairastumisen jälkeen. Haasteissa korostuivat seuraavat asiat:

  • Työssä jaksaminen (81 %)
  • Työssä jatkaminen (35 %)
  • Työhön palaaminen (32 %)
  • Työnhaku (13 %)
  • Täysimääräisen työkyvyttömyyseläkkeen saaminen (10 %)

Mainintoja tuli lisäksi seuraavasti: lapsen adoptoiminen, luoton saaminen, osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen, hedelmöityshoidot sekä opinnoissa jaksaminen.

Vastaajat kokivat myös syövän tai syöpähoitojen vaikuttaneen toimintakykyyn (73 %). Eniten vaikutus näkyi fyysisessä toimintakyvyssä (88 %), mutta vaikutus ilmeni myös psyykkisessä (50 %), kognitiivisessa (44 %) ja sosiaalisessa (41 %) toimintakyvyssä.

Vastaajista 60 % oli seurannassa ja joka kymmenes kertoi sairastavansa kroonista tai levinnyttä syöpää. Eniten vastauksia kertyi rintasyöpään (42 %) ja imukudossyöpään eli lymfoomaan (16 %) sairastuneilta. Yli 60 %:lla syöpä oli diagnosoitu vähintään kolme vuotta sitten. Vastaajista 76 % oli naisia ja 85 %:lla oli vähintään alempi korkeakoulututkinto. Vastaajista 75 % oli työikäisiä (18-65-vuotiaita).

Vastaavat tulokset käyvät ilmi myös muista syöpään sairastuneiden kanssa käydyistä keskusteluista ja tiedoista.

Lämmin kiitos kaikille kyselyymme vastanneille arvokkaista näkemyksistänne.

Skrollaa alas, niin pääset lukemaan nostoja kyselyn avoimista vastauksista.

Lisätietoa kyselystä:
Emma Andersson, emma.andersson(at)syopapotilaat.fi / Puh. 045 104 5836

 

Kyselyn avoimia vastauksia

En ole lainaa hakiessani puhunut syövästä eikä terveydestä ole kysytty, vakuutusten osalta olen jättänyt joitakin ottamatta sillä virkailija ei ole osannut riittävän selvästi ilmoittaa, voitaisiinko mahd. korvaus evätä kroonisen syövän perusteella.

Kerrottiin, että vakavan sairauden vakuutuksen saa vasta, kun syöpä on pysynyt poissa vähintään kolme vuotta.

Mitään haasteita lainan saamiseen ei ollut, vaikka kerroimme mieheni kanssa, että olemme molemmat sairastaneet syövän. Tosin emme saaneet lainaturvaa syöpien takia.

Syövästä johtuva työkyvyttömyyseläke ja se raha katsottiin etten kykene hoitamaan lainaa yksin. Oli otettava toinen joka on ansiotyössä (eli poikani toisena).

Raskausvakuutus paljon kalliimpi syövän vuoksi.

Matkavakuutusta en meinannut saada lainkaan, terveysselvityksen jälkeen sain. Henkivakuutuksesta on syövän takia poistettu kaikki kasvaimiin liittyvät asiat, mutta silti maksan vakuutuksesta saman hinnan kuin muutkin, vaikka se ei kata kaikkea. Tässä on mielestäni epäkohta -> jos saan vähemmän, hinnan pitäisi olla alhaisempi.

Lapsena (12 v.) sairastettu ensimmäinen syöpä on käytännössä tehnyt minusta terveysvakuutusten ‘riskiasiakkaan’ t.s. vakuutusta ei joko myönnetä, sitä rajataan voimakkaasti tai se maksaa tavallista enemmän.

Kohdallani syöpädiagnoosi on estänyt haluamani vakuutusten saannin eikä esimerkiksi sairauteni ennustetietoja ole haluttu kuulla.

Henkivakuutusta ei myönnetä ollenkaan ja terveydenhoitovakuutuksen maksut ovat moninkertaiset verrattuna henkilöön, joka ei ole sairastanut syöpää.

Sairastettu syöpä tuntuu olevan vakuutusten suhteen lähtökohtainen punainen lippu. Kohdallani syöpädiagnoosi on estänyt haluamani vakuutusten saannin eikä esimerkiksi sairauteeni ennustetietoja ole haluttu kuulla.

Syövän sairastaneena, terveysvakuutuksen hankkiminen muuttuu hinnaltaan niin korkeaksi hinnaksi, ettei sellaiseen ole varaa.

Olen itse epäillyt, että syövän perusteella korvaus voitaisiin joissain tapauksissa evätä ja katsoa, että syöpä tai esim. siitä johtuva väsymys voisi olla myötävaikuttanut esim. onnettomuuteen. Virkailija ei oikein tuntenut asiaa näin tarkasti.

Opintolainaa haettaessa terveystietoja ei kysytty ja lainan sai normaaliin tapaan, samoin pienemmissä vakuutuksissa.

Hieman erilainen näkokulma terveysvakuuksiin: ennen syöpädiagnoosia olin ottanut asuntolainan yheydessä ns. vakavan sairauden vakuutuksen. (…) Vakavan sairauden, ml. syövän, sattuessa olisin oikeutettu vakuutusrahoihin. Diagnoosin jälkeen hain vakuutuskorvausta, joka kuitenkin hylättiin. Selityksenä oli ensin, että harvinainen verisairauteni (MPN) ei ole syöpä ja kun huomautin WHO:n syöpäluokituksesta ja pyysin kirjallista perustelua, oli näihin lisätty, ettei vakuutus kata kaikkia ei-kiinteitä kasvaimia aiheuttavia verisyöpiä. Mitä verisyöpiä vakuutus kattaa, ei ole ehdoissa kerrottu, eikä näitä suostuttu puhelimessa listaamaan. En silloin jaksanut lähteä taistelemaan hoitojen keskellä asiasta, mutta mietin edelleen asian viemistä eteenpäin. Koska omaan sairauteeni liittyy riski taudin muuntautumisesta akuutiksi leukemiaksi, kysyin olisinko näin käydessä oikeutettu korvaukseen. Sain vastaukseksi kyllä, mutta tämä jää nähtäväksi. Uskon, että vakuutusyhtiö yrittää välttää maksun suorittamista vedoten siihen, että sairauteni luokiteltiin syöväksi vasta 2000-luvulla (mutta ennen lainani ottamista). Asiaan voi vaikuttaa myös taudin harvinaisuus ja se, että tauti on huonosti tunnettu myös lääkärien, jopa hematologien keskuudessa ja edelleen moni lääkäri Suomessa kieltäytyy kutsumasta pahanlaatuisia veritauteja syöviksi.

Syövästä ja sen aiheuttamasta toimeentulon laskemisesta johtuen kaikki menot on suunniteltava huolellisesti, myös vakuutusmaksuista selviytyminen. Lainoja minulla ei enää ole enkä aio niitä hakea, lyhytaikaisia lainoja lukuunottamatta.

Sairastunut ei saisi tuntea itseään toisen luokan kansalaiseksi.

Vakuutusyhtiö saisi tehdä tarkemmat ohjeet henkilökunnalleen ja syöpäpotilaille, miten ja missä tapauksessa sairaus voi vaikuttaa korvauksiin. Ei sitä viitsi vakuutusta ottaa, jos maksaa ja korvaus voidaan kuitenkin evätä sairauden perusteella. Pankit eivät missään vaiheessa ole kysyneet syövästä mitään enkä ole sitä puheeksi ottanut. [Syöpätyyppi] ei näy ulospäin.

Vakuutusyhtiöiden ja pankkien tulisi saada ajantasaista tietoa nykyisistä hoidoista ja paranemisista. Nähdäkseni monissa tapauksissa on suurempi riski joutua onnettomuuteen kuin sairastua uudelleen.

Kaikki sairaudet eivät ole syövän seurannaisia, joten kannattaa selvittää tarkemmin mitä mikin syöpä voi aiheuttaa. Jos sairastun sappirakkotautiin, kuten itselleni kävi, se tuskin johtui aivokasvaimesta.

Olisi hyvä, jos esim. henkivakuutuksen voisi syövästä huolimatta saada, vaikka tietyin rajauksin. Vaikka syöpä ja siitä johtuvat syyt rajattaisiin ulkopuolelle, niin esim. tapaturmaisen kuoleman varalle voisi saada vakuutuksen.

Pitää perehtyä paremmin sairauksien vaikutuksiin potilaille. Pitää myös perustella päätökset. Ei riitä vastaukseksi, että ‘meillä on vain tällainen käytäntö’.

Syöpään sairastuneiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Ko. asiakasryhmä saattaisi olla erittäin halukas ostamaan vakuutustuotteita. Toki yrityksillä on oikeus valita asiakkaansa samoin kuin asiakkailla palveluntarjoajat.

 

Kuva: Kaboompics.com