Fighting the Pandemic – yliopisto maailmantalkoissa

Helsingin yliopisto esitteli 11.6. Tiedekulmassa tutkijoidensa aktiivista mukanaoloa talkoissa, joilla maailmanlaajuisesti tutkimusyhteisö etsii tarvittavia vastauksia koronapandemian saamiseksi hallintaan: Fighting the Pandemic – Covid-19 research at the University of Helsinki.

HUS ja Helsingin yliopisto ovat toimijoita, joilla on ollut erityinen merkitys pandemian ajan Suomessa. Ja minä riskiryhmäläisenä kysyn: Mikä minut ja meidät pelastaa?

Syöpäsirusta apuväline rokotekehitykseen

Professori Vincenzo Cerullo – suuren ryhmänsä kanssa – oli ennen pandemiakautta selvittämässä syövän immunoterapian kehittämisessä tarvittavan sirun kaupallisia mahdollisuuksia. Sirun avulla päästään tekemään potilaskohtainen syöpärokote.

Professori Cerullo kertoi, että nyt kohteeksi on syövän sijaan väliaikaisesti valittu koronavirus. Senkin aiheuttamassa sairaudessa on tärkeätä löytää oikea rokote – tarvittaessa potilastyypeittäin.

Apuvälineen kehitystyössä on opittu: Korona on todella (toistaiseksi) arvaamaton. Mitä tahansa voi olla odotettavissa. Rokotekehitys onkin ratkaisujen etsintää, jossa tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä. HUS ja Helsingin yliopisto ovat Tiedekulmassa esitellyllä tavalla ja myös muutamalla tuotetulla rokoteaihiolla mukana ”jäävuoren rakentamisessa”. Valtavan työn jälkeen tullaan aikanaan maailmassa uutisoimaan yksi tai useampi jäävuoren huippu, lopullinen rokote.

Riskien mukainen rokote

Tuleva Covid-19 –rokote voi olla kaikille annettava tai potilastyypille, esimerkiksi riskiryhmälle, räätälöity. Professori Mark Daly johtaa FIMMiä, Suomen molekyylilääketieteen instituuttia. Geneetikko Daly kertoi mm. FinnGen-projektista. Siinä on biopankkiin koottuina suomalaisia perimänäytteitä huomattava määrä.

Suuresta potilasjoukosta voidaan pandemiahankkeessa selvittää, mitkä perimän ominaisuudet näyttävät johtavan sekä herkkyyteen saada tartunta että kärsiä sen johdosta taudin vakavaoireinen muoto. Myös: Mikä saa ihmisestä (tietämättään) aktiivisen tartuttajan.

FIMM on todellinen maailmantalkoissa toimija. Sen osaamista arvostetaan ja globaaleissa yhteishankkeissa on jo saavutettu käytännön tuloksia. On käynnistetty tarvittavia uusia hankkeita ja on myös saatu kosolti uutta tietoa koronaviruksen käyttäytymisestä.

Koronaviruksen leviäminen                                                                                                

Yliopistonlehtori Leena Maunula ja dosentti, tohtoritutkija Nina Atanasova kertoivat tutkimuksestaan, joka on toteutettu laajana yhteistyönä, jossa mukana ovat Helsingin yliopisto, HUS, Ilmatieteen laitos, Aalto yliopisto ja VTT. Tutkimus kohdistuu viruksen kestävyyskokeisiin pinnoilla ja vesissä. ”Kun tiedämme tarkemmin viruksen käyttäytymisestä ympäristössä, pystymme kehittämään täsmäkeinoja sen torjumiseksi.”

Koronaviruksen leviämisessä lähtökohtana on viruksen kantajan puhe, yskiminen tms. Pisaratartunnassa hiukkaset tiivistyvät pisaroiksi ja päätyvät näin – esimerkiksi kaupassa asioitaessa – tartunnan saajalle keskustelukontaktissa tai putoavat erilaisille pinnoille.

Ilmatartunnassa hiukkaset jäävät pieninä ”leijumaan” ja muodostavat pilvimäisen uhkan muille kaupassa kävijöille. Pilvi voi kantaa metrien päähän.

Pelastava tiede – niukka talous

Helsingin yliopisto on Euroopan- ja maailmalaajuisesti melko pieni toimija. Kuitenkin pandemian vastaisessa taistelussa yliopiston merkitys on sitä suurempi mitä paremmin se pystyy aktiivisuuteen maailmantalkoissa, tutkimusyhteisön yhteistyössä.

Tiede tuntuu joskus etäiseltä asialta. Nyt se – samoin kuin sairaala – taitaa lopulta pelastaa meidät.

Yliopisto ja sairaala ovat pandemiavuonna joutuneet taloudellisesti lujille. Tiedekulmassa 11.6. toivottiinkin, että lahjoittajat valitsisivat myös tutkimustyön kohteekseen. Koronavirus ei ehkä jää vielä tähän. Ja nykyiset pandemian maailmantalkoot eivät varmasti jää lajinsa viimeisiksi.

Tallenne Tiedekulman tilaisuudesta on katsottavissa verkossa tästä linkistä.