Lyhennetty syöpäpotilaan sote: matkalla sote-vaaleihin
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus, lyhyemmin sote-uudistus, muuttaa vastuita palveluiden järjestämisestä. Olemme tottuneet siihen, että kunnat ja sairaanhoitopiirit järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta tulevaisuudessa niiden järjestämisvastuu on uusilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet ovat kuntaa suurempia itsehallinnollisia alueita. Alueiden päätöksenteosta tulevat vastaamaan suorilla vaaleilla valitut aluevaltuustot eli niissä istuvat valtuutetut.
Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto on asettanut omat aluevaalitavoitteensa. Järjestöt ovat nostaneet tavoitteissaan esiin mm. potilasjärjestöjen tarjoaman kokemustiedon keskeisen roolin palvelujen kehittämisen seurannassa ja arvioinnissa. Lisäksi tavoitteissa mainitaan kokemustoimijoiden asiantuntemuksen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä.
Aluevaalien ennakkoäänestys on 12.–18.1.2022, varsinainen vaalipäivä 23.1.2022. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022, mutta sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vasta 1.1.2023.
***************************************************************************
Kansalaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen tiivistäminen 21 hyvinvointialueen (+ Helsingin) hoidettavaksi mullistaa alan hallintoa. Sote-uudistus näyttääkin ensi katsomalta hallintohimmeliltä hetteisine hankeliepeineen. Tulevissa aluevaaleissa valittavat luottamushenkilöt ohjaavat uudistusta. Valinnan toivoisi osuvan potilaskokemusta saaneisiin ehdokkaisiin.
Syövän kokenut näkee sotessa orastavia mahdollisuuksia vahvistaa hoitopolkuja. Parasta on palvelujen kokonaisuus ja hatarinta sen pitäminen koossa käytännössä. Uudistuksen ytimessä on perusterveydenhoidon vahvistaminen. Lupaus lisätä niissä myös sairauksien edellyttämää erityishoitoa merkitsee syöpäpotilaalle parempaa avun saantia hoidon jälkeisissä komplikaatioissa ja oheissairauksissa. Tällä hetkellä hän joutuu hyvän erikoishoidon jälkeen jotakuinkin oman onnensa nojaan.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden läheinen kytkös parantaa potilaan palautumista arkeen hoidon jälkeen. Soten tarjoamia parannuksia ovat hoitopolkuun saumattomasti liittyvä kuntoutus, heti tarjolla oleva psykologinen, sosiaalinen ja taloudellinen tuki sekä elintapaneuvonta. Niiden merkitys kasvaa, jos Kelan korvauksia potilaan itse maksamille palveluille rajoitetaan.
Kuulostaa hyvältä, mutta.
Käytännön valinnoissa voi tulla toimintakulttuurien törmäyksiä. Terveyden hoidon tuotoksena on mm. mitattava hoitovaste. Sosiaalipuolella tavoitellaan asiakkaan elämäntilanteen hallintaa. Syöpäpotilaan kannalta elämäntilanteen huomioiminen parantaisi hoidon tuloksellisuutta.
Liiallinen lääketieteellinen painotus voisi jopa johtaa siihen, että lääkärintodistus määrittelisi liiaksi hyvinvointialueen palvelun ja etuuden saamista. Palvelujen ”henki” riippuu hyvinvointialueilla omaksuttavasta toimintakulttuurista. Sitä luovat päätöksillään valittavat luottamushenkilöt.
Soteuudistus lupaa parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tasa-arvoisuutta. Viime kädessä sen määrittävät asiakkaiden kokemukset. Asiakaskeskeisyydestä ja -palautteesta puhutaan kauniisti, mutta kehitys on vielä lasten kengissä. Uusi näkökulma olisi pohdinta sitä, miten potilaiden oikeudet toteutuvat uudistuksessa. Syöpäpotilaiden oikeudet on kirjattu mm. EU-parlamentin kannanotoissa. Tässä potilasjärjestöillä olisi näytön paikka.
Sotessa yliopistosairaaloiden asema ja samalla alan opetuksen ja potilastutkimuksen näkymät ovat jääneet vähälle huomiolle. Maakunnallisten syöpäkeskusten eli FICAN-verkoston kannalta se on huolestuttava uutinen. Asiantila tuli varmasti selväksi SSP:n juhlatilaisuuteen osallistuneille kansanedustajille. Toivoa sopii, että muutkin jäissä olevat lakihankkeet saivat samalla vauhtia.
Lue myös Miksi pitäisi äänestää aluevaaleissa?
Tarttumattomien sairauksien järjestöverkoston aluevaalitavoitteet
Kuva: Kelly Sikkema / Unsplash