Omannäköistä vai meidän näköistä elämää?
Saattohoitolääkäri Juha Hänninen on vuonna 2016 toteuttanut Hyväkuolema.fi- sivustolla ”10 kysymystä kuolemasta” -kyselyn kaikille, keitä aihe puhuttelee. Uusin kyselyn muokatuin kysymyksin vuonna 2021 osana palliatiivisen hoidon asiantuntijan erkokoulutustani. Vastauksia sain noin 450.
Kyselyssä kysyin muun muassa, mitä ihminen katuisi lähellä kuolemaa. Monissa vastauksissa ihmiset kirjoittivat katuvansa elämätöntä elämää, itkemättömiä itkuja, suremattomia suruja ja piilotettuja tunteita (mm. vihaa, iloa tai rakkautta).
Moni vastaaja pohti, onko elänyt omannäköistä elämää, omista arvoista käsin vai jonkun muun käsikirjoittamaa tarinaa. Onko tavoitellut omia päämääriään, tavoitteitaan ja unelmiaan ja onko niitä saavuttanut.
Keskeisesti vastauksissa nousi esille kuitenkin kokemukset, onko saanut rakastaa ja onko tullut rakastetuksi. Onko loukannut tai tullut loukatuksi? Onko rikkonut tai tullut rikotuksi? Ja onko antanut, pyytänyt ja saanut anteeksi.
Viime vuosien individualismia ihannoivassa yksilö-, suoritus- ja ratkaisukeskeisessä ajassamme omannäköinen elämä on saanut monenlaisia merkityksiä. Olemme kuitenkin jatkuvassa yhteydessä toisiin ihmisiin. Synnymme riippuvaisena toisen ihmisen hoivasta. Perustarpeemme on kuulua yhteisöön. Toivo elämässä kiinnittyy ihmissuhteisiin.
Elämän suurin tasapainoharjoitus lieneekin elää omannäköistä elämää meidän näköisesti? Elämää, joka vahvistaa yhteyttä itseen ja yhteyttä toisiin ihmisiin. Elämää tunneyhteydessä sisäiseen ja ulkoiseen todellisuuteen. Minkä näköistä elämää Sinä elät? Minkä aika Sinulla on juuri nyt?
Toivon Sinulle merkityksellisiä asioita, lämpimiä tunnejälkiä ja toivorikkaita kohtaamisia alkaneeseen uuteen vuoteen 2023!
***************************************************************************
Suomen Syöpäpotilaat ry:n Vertaisena-hanke on STEA-rahoitteinen vapaaehtois- ja vertaistoiminnan osallistava yhteiskehittämishanke vuosille 2022-2024.
Linkki Maaret Kallion 4.1.2023 julkaistuun Helsingin Sanomien tekstiin aiheesta:
Kieleemme on pesiytynyt termi, joka on vain näennäisen vapauttava – Lujasti lempeä | HS.fi
Kuva: Pixabay