Ajankohtaista 2024: Syövänhoidon koko kuva

Ajankohtaista-blogisarjassa käsittelen asioita, joita olen muistiin merkinnyt mm. potilaille järjestetyissä tilaisuuksissa. 

Toisessa osassa kokoan 1.2.2024 järjestetyn Maailman syöpäpäivän tapahtuman antia.  Tällä kertaa on kysymys kokonaisuudesta, johon kuuluu sekä syöpätutkimus että syövänhoito. Näiden nykytilaa arvioidaan ja katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

************************************************

Keskustelua suomalaisesta tutkimuksesta ja hoidosta

Maailman Syöpäpäivän tilaisuus oli meille kaikille yhteiseksi toimintamalliksi suomalaisenkin syöpäongelman mahdollisimman hyvään hoitoon:

1. keskustellaan laajan kokemusperusteisesti tutkimuksen ja hoidon kehittämistarpeista

2. ollaan avoimia maailmalta saatavillle ajatuksille

3. hyödynnetään yhdessä myös syövänhoidon kehittämisen eurooppalaiset mahdollisuudet.

Keskustelusta piirtyi ajankuva

Tilaisuuden keskustelijat tiivistivät hyvin ajatuksiaan suomalaisesta syöpätutkimuksesta ja syövänhoidosta.

Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä tiivisti näkemyksensä sanaan luottamus. Yhteiskuntamme on syytä luottaa siihen, että tutkimukseen kannattaa investoida.

Syövänhoito voi hyvin ja paranee sillä, että tutkimukseen jaksetaan panostaa johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Sekä tutkimusta että hoitoa vaivaa jo nyt resurssipula. Se johtaa muun muassa diagnosointi- ja toimenpideviiveisiin.

iCAN-syöpätutkimushankkeen tieteellinen johtaja Satu Mustjoki oli samaa mieltä kuin Tamminen-Sirkiä. Hän toivoo yhteiskunnalta tulevaisuuden varmistamista. Meillä on kaikki edellytykset hyvän syövänhoidon järjestämiseen. Mustjoki muistutti myös päivän teemaan hyvin sopivasta totuudesta: tutkimus on parasta syövänhoitoa.

Meillä on aktiiviset biopankit, yhteistyöhakuiset potilasjärjestöt, hyvin organisoitu tutkimustoiminta ja toimivat tietojärjestelmät. Kuitenkin rahoituksen järjestäminen vaatii meiltä kohtuuttomasti aikaa. Nuorten tutkijoiden pysyvyys on epävarmaa esimerkiksi toisiolain kaltaisten hidasteiden johdosta.

Sote-uudistus koettelee vielä syövänhoidon ja syöpätutkimuksen kokonaisuutta etenkin syöpään sairastuvien kokemina viiveinä.

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa puolestaan painotti, että perusterveydenhuolto pitää saada kuntoon.

Tutkimuksen ja hoidon tarpeellinen yhdistäminen merkitsee, että moniammatilliset tiimit keskittyvät esimerkiksi vaativan uuden (harvinaisen) syövän tunnistamiseen, tyypittämiseen ja hoidon käynnistykseen. Jopa potilaan varsinainen hoitoon pääsy saattaa olla tällaisesta järjestelystä kiinni.

Ylilääkäri Timo Nykopp kansallisesta syöpäkeskuksesta (FICAN) allekirjoittaa myös Tamminen-Sirkiän mainitseman resurssipulan.
Erääksi mittariksi resurssipulan vakavuuden arviointiin Nykopp esittää laaturekistereitä ja minimistandardeja. Näillä päästäisiin kiinni esimerkiksi alueellisen eriarvoisuuden tunnistamiseen.

Tasa-arvoisuus olisi tärkeää myös palliatiiviseen hoitoon pääsyssä. Sarkomaan mainitsema moniammatillisen tiimin suorittama tutkimus olisi Timonkin mielestä tärkeä, kun siihen vain olisi paikallisia mahdollisuuksia.

Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja Anu Viitala kertoi puolestaan keskustelusta, jota sairaanhoitajien piirissä käydään resurssipulan heijastumista. Henkilökunnan pysyvyys muuttuvien työnkuvien paineessa kiinnittää huomion muun muassa työssä jaksamiseen.

Kiitoksen antamisen kulttuuri on työyhteisössä nyt entistä arvokkaampi voimavara (tietenkin palkan ohella). Viitala kertoi hoitajille henkisesti raskaaksi, kun resurssipulassa joudutaan ammattilaisille vieraisiin tehtäväjärjestelyihin.

Ajatuksia maailmalta

Professori Mark Lawler on ansioitunut englantilainen syöpätutkimuksen ja -hoidon sekä näissä erityisesti myös potilaiden osallisuuden asiantuntija. Joitakin poimintoja lyhyesti maailmanlaajuisesta syövänhoidon tutkimisesta sekä avusta sen kehittämiseen:

• Potilailla, joita hoidetaan myös tutkimusta tekevissä sairaaloissa, on muita paremmat hoitotulokset
• Merkittävä ero syöpätutkimuksen rahoituksessa Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä
  • Eurooppa 26 euroa asukasta kohti
  • Yhdysvallat 234 euroa
• Meidän on työskenneltävä yhdessä
  • Euroopan vahvuuksien valjastaminen infrastruktuuria ja asiantuntemusta hyödyntämällä, että olisimme enemmän kuin osiemme summa.

Eurooppalaiset mahdollisuudet – tartutaan niihin!

Professori Tomi Mäkelä, kansallisen syöpäkeskuksen FICANin ja syöpätutkimusprojekti iCANin johtaja, piirsi kuvan syöpäongelman vakavuudesta ja torjuntatoimien mittavuudesta.

• Peräti 40 % vuonna 2020 syntyneistä saattaa jossain elämänsä vaiheessa sairastua syöpään. Jos mitään ei tehdä, vuonna 2040 syntyneistä vastaava kohtalo odottaa 63 %:a
• Yhdysvallat käyttää syöväntorjuntaan 3,6 mrd dollaria vuosina 2017 – 2025
• EU:lla on käynnissä kaksi valtavaa terveysohjelmaa, budjetti yhteensä 6 mrd euroa vuosina 2022 – 2027
  • Syöpämissio on tärkeä EU:n ohjelmakokonaisuuden osa

Missio tarkoittaa, että pyritään tunnistamaan hyvin konkreettinen tavoite, jota kohti sitten mennään yhdessä, projektimaisesti. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että pyritään parantamaan yli kolmen miljoonan ihmisen elämää vuoteen 2030 mennessä tehostamalla syövän ehkäisyä, parantamalla syövänhoitoa ja kohottamalla syöpäpotilaiden elämänlaatua.

Käynnistyshankkeissa on tavoitteena luoda jokaiseen jäsenmaahan, Suomi mukaan lukien, ”National Cancer Mission Hub” (vapaasti suomennettuna kansallinen syöpämissiokeskittymä), joka kokoaa yhteen syövän hoidon ja tutkimuksen parissa toimivat tahot, potilasjärjestöt, kansalaiset, viranomaiset ja yritykset. Pääosissa ovat FICAN, joka kattaa sairaalat ja tutkimuksen, sekä syöpä- ja syöpäpotilasyhteisö.

Kansallinen syöpäfoorumi kokoaa suomalaiset syöpätoimijat yhteen 10.10. 2024. Silloin jatketaan hyvää keskustelua!

P.S. Syöpäpäivänä ei unohdettu myöskään pientä, mutta tärkeää arjen asiaa. Ollakseen oikein hyvällä mallilla syövänhoito muistuttaa hoidon ja potilaan välistä kumppanuutta, elämän arkisten asioiden jakamista, ja tutkimuksen aiheena on potilas (mm. miten hän selviää), eikä yksinomaan syöpäsairaus ja sen ominaisuudet.

 

Pääkuva: Canva

Kuvituskuva: World Cancer Day / UICC