Digipalveluiden hyödyt ja haasteet
Digiturvaviikolla 10.–14.10.2022 keskitytään yhteiskunnan digitalisoitumisen ilmiöihin. Monet yhteiskunnan palvelut terveydenhoitoa myöten on tavalla tai toisella digitalisoitu. Potilailla on digipalvelujen kautta mahdollisuus osallistua omaan hoitoonsa ja viestiä hoitavan tahon kanssa.
Digipalvelujen kautta tieto kulkee ammattilaisilta asiakkaille ja toisin päin. Toimiva tiedonkulku ja viestintä lisäävät osallisuuden kokemusta.
On kuitenkin tosiasia, ettei kaikilla ole yhtäläisiä valmiuksia digipalveluista hyötymiseen. Diginatiivit käyttävät verkkopalveluja viihtymisen lisäksi sujuvasti yhteiskuntaan osallistumiseksi erilaisissa palveluissa. Ihmisillä, jotka ovat kasvaneet ilman verkkoa, voi olla korkea kynnys siirtyä digitaalisen yhteiskunnan jäseniksi.
Syyt siirtymän vaikeuteen ovat inhimillisiä. Uusien palvelujen ja erilaisten laitteiden käytön opettelu vie aikaa ja edellyttää ponnisteluja. Tarvitaan myös eräänlaista yleisymmärrystä digitaalisesta yhteiskunnasta. Tällä tarkoitan erityisesti digilukutaitoa – kykyä etsiä, suodattaa ja eritellä moninaista informaatiota.
On hyvin ymmärrettävää, että vakavasti sairastuneen voimavarat kohdistuvat muualle, kuin uusien digitaitojen opetteluun. Onkin olemassa eriarvoistumisen riski: puutteellisesti digitaitoiset sairastuneet jäävät muita helpommin osattomiksi. Digiosattomuus on jo nyt varsin suuri haava yhteiskunnassamme.
Tietoturvan tärkeys
Suomen Syöpäpotilaiden toiminta toteutuu kasvokkaisten vertaiskohtaamisten lisäksi pitkälti verkossa. Keväällä 2022 käynnistetyssä Vertaisena-hankkeessa tehdään työtä digitaalisen osallisuuden parantamiseksi. Hankkeessa kerätty tieto osoittaa, että ihmiset, joille digilaitteet ja -palvelut ovat vieraita, kokevat myös epäluuloa digipalveluja kohtaan.
Terve epäluulo voi olla hyvästäkin. Valitettavasti verkossa liikkuu myös erilaisia tietojenkalastelijoita ja muita ansiottoman hyödyn tavoittelijoita. Vaillinainen digilukutaito muodostaa helpon kohteen huijareille. Viimeksi tietoja on urkittu muun muassa suolistosyövän seulontojen varjolla.
Tietoturvasta on pidettävä huoli. Digitaalisissa yhteiskunnan palveluissa tietoturva-asiat on järjestelmällisen suunnittelun takia onneksi huomioitu.
Myös Suomen Syöpäpotilaat toimii hyvien tietosuojakäytäntöjen mukaisesti. Vertaisverkostoissamme pyritään tietoturvallisuuteen. Ylläpidon tarkoitus on huolehtia, ettei vertaisverkostoihin kohdisteta tietojenurkintayrityksiä, asiatonta vaikuttamista tai muuta tietoturvan vaarantavaa toimintaa.
On kuitenkin muistettava, ettei yksilöiviä henkilötietoja pidä verkostoissa, eikä muuallakaan, jakaa. Verkostojen säännöt on laadittu jokaisen verkostolaisen turvaksi. Kun ei tiedä, kuinka menetellä, noudattamalla sääntöjä pysyy turvallisilla vesillä.
Lopulta digipalvelut eivät ole mitään, jos ne eivät palvele ihmisiä. Jos palvelut eivät mahdollista kohtaamista, omaan terveydenhoitoon tai muihin yhteiskunnallisiin palveluihin osallistumista, jää niiden merkitys itsetarkoitukselliseksi ja tyhjäksi. Olemme ensin ihmisiä, vasta sitten palvelunkäyttäjiä tai potilaita.