Ennakointia ja toivoa – rokotukseen menossa
Monet nuoret syöpäpotilas-riskiryhmäläiset ovat jo käyneet rokotuksessa. Itse olen menossa koronarokotukseen kahden viikon päästä. Syöpäpotilaana halusin osallistua tiistaina 23.3. järjestettyyn koronarokote-webinaariin. Webinaarin järjestivät Suomen Syöpäpotilaat ry ja EUPATI Suomi, jonka toimintaa SSP koordinoi. Webinaarissa puhuivat Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, LT, dos. Mika Rämet otsikolla ”Ajankohtaista koronarokotteista” ja HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri ja toimialajohtaja, LT, dos. Johanna Mattson aiheesta ”Mitä syöpäpotilaan rokottamisessa tulisi huomioida?” – Kuvaan tässä kirjoituksessa ajatuksiani potilaana, en tee kattavaa tai täsmällistä luetteloa asioista.
Ennakointia
Ykkösriski. – Kantasolusiirto (sekä autologinen että allogeeninen) asettaa syöpäpotilaan koronavirustaudin vakavimpaan riskiryhmään. Toiseksi tämän ryhmän tekijäksi Mattson mainitsi aktiivisessa hoidossa olevan syöpätaudin, kun kyseessä on voimakkaasti immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä syöpä (esimerkiksi osa leukemioista tai lymfoomista) tai immuunijärjestelmän toimintaa voimakkaasti heikentävä hoito. Vakavimpaan riskiryhmään kuuluvat myös ne, joiden immuunipuolustusta voimakkaasti heikentävä lääkehoito on lopetettu enintään puoli vuotta aikaisemmin.
Potilasohje. – Syöpäpotilaan rokottamisen edellytyksinä ovat Mattsonin mukaan kuumeettomuus, B-Tromb yli 40×109/l ja B-Neut yli 0.5–1.0×109/l. Sytostaattihoidossa oleville suositellaan rokotuksen antamista ensisijaisesti 3–7 päivää ennen hoitoa veriarvojen noustua riittävälle tasolle tai 3–5 päivää hoidon jälkeen. Syövän immunologista hoitoa tai täsmälääkehoitoa saaville potilaille rokotteen voi antaa milloin vain paitsi hoitopäivänä. Leikkaushoitoon tuleville rokote puolestaan annetaan kaksi viikkoa ennen tai viikko leikkauksen jälkeen.
On varminta olla yhteydessä omahoitajaan tai ylipäänsä hoitoyksikköön. Joka tapauksessa ennakointi on myös henkilökohtaista. Mukaan lukien terveyskeskus, potilaalle löytyy aina vastaus joko välittömästi tai muualta terveydenhoidosta potilaalle hakemalla.
Usein kannattaa myös aloittaa verikokeista. Niiden perusteella on tehtävissä tarkempi ennakointisuunnitelma yhdessä terveydenhoidon kanssa.
Toivoa
Mika Rämet totesi Suomessa käytössä olevien rokotteiden tehoavan hyvin jo ensimmäisen rokotuskerran perusteella. Tämän vuoksi toista rokotuskertaa on voitu siirtää pidemmän väliajan päähän. Totta kai toinenkin annos kannattaa ottaa.
Rokotus voi aiheuttaa voimakkaan kuumereaktion. Ei pidä huolestua reaktiosta – tai sen tulematta jäämisestä. Kuume ja muut reaktiot tulevat yleensä päivissä rokotuksen jälkeen, maksimissaan kahdessa viikossa.
Rokotus kannattaa ottaa paitsi oman terveyden takia, myös siksi, että Suomessa saavutettaisiin ns. laumasuoja. Tähän tarvittava 70% kattavuus (ihmisistä rokotettu) on saavutettavissa näillä näkymillä syksyn alkaessa. Tarvittaessa rokotteita pystytään muuttamaan, jos esimerkiksi virus muuntuu kovin vastustuskykyiseksi.
Muissakin maissa rokotteet palauttavat hyvän tilanteen, miksei meillä Suomessakin, Mika Rämet totesi. Hän loi toivoa: Kesäkuun loppuun mennessä aikuisväestö on rokotettu – ainakin kertaalleen.
Toivo kannustaa menemään rokotukseen. Webinaarin asiantuntijat suosittelivat meille suojan hankkimista. Syöpäpotilas tarvitsee kaikki terveyden eväät.
Rokotuksessa on osalle meistä riskinsä, mutta ne ovat hallittavissa terveydenhoidosta apua saaden ja riittävällä ennakoinnilla.
Kiitos hyvästä webinaarista!