Hoitopolulle
Olen matkailuneuvoja. Kun neuvon asiakkaalle sopivaa vuokramökkiä, tiedän, että mökissä on kansio, josta matkailija löytää kaiken tarvittavan mökin ja alueen palveluista ja turvallisuusohjeista.
Kun minulle mammografian jälkeen soitetaan pyyntö saapua lisäkuviin, voin leikkiä Marilyn Monroeta ja olla innoissani, että kehoni on niin kuvauksellinen, ettei yhdet kuvat tisuistani riittäneet.
Kuppikoko saattaa muuttua elämän varrella, mutta muki säilyy mukisematta, ja Tom Murska kauppalapussa. Minun rintaani koverretaan kuin matoa mädästä omenasta. Röntgenhoitaja puuduttaa, ja lääkäri napsii näytteitä paksuneulallaan. Muutos on edellisvuosien tiiviissä kudoksessa.
Leikkaukseen menen ilman rauhoittavia tabletteja. Herättyäni saan kipulääkettä ja antibioottia suoneen. Nukun yön, ja kirurgi irrottaa pehmikkeet leikkaushaavasta.
Fyssari neuvoo, miten kiinnikkeet saa jäämään vähäisiksi haavan ympäristössä. Syöpähoitaja kertoo alustavasti, miten hoitoja jatketaan. Saan esitteitä, kuten mökkiasiakas matkailupisteessä.
Pari viikkoa dreeniä tyhjenneltyäni kotona tulee kotisairaanhoitaja vaihtamaan haavateipit leikkaushaavan yltä ja irrottaa dreenin. Tai yrittää. Maksoittunut veri tukkii dreeniputkea. Lopulta irtoaa. Onneksi tämä tapahtuma sujui kotisohvalla istuessani, ja tuskanhikeni haihtui hoitajan soitettua kollegalle ja poistuessa.
Hiukset harvenivat, kampaaja ohensi niitä, ja mies ajoi loputkin pois partakoneella. Olin kalju. Sytomyssyjä tuli ostettua. Tukiryhmän naiset kertoivat taksikyydeistä ja kauniista hepeneistä, joilla voi yrittää palauttaa naiseuden tunnetta kaljuuteen.
Vuosikontrolli on erikoinen juttu, vain mammografia, ultraus ja labranäytteet livenä, ja onkologi ottaa yhteyttä puhelimitse. Tyhjää parempi, ehkä. Kun jaksaa odottaa puhelua.
Tietoa ja tukea sekä potilaalle että läheiselle
Kun ihminen saa syöpädiagnoosin, hänelle pitää antaa kansiollinen ohjeita oman syöpälajin mukaan ladottuna. Ja lohdullisia kuvia ja asusteita sekä tukihenkilö, jokaiselle kyselemättä. Työpaikalla tai perheessä täytyy jonkun syöpätukihenkilön tai koulutetun vertaisen käydä selostamassa, mitä potilaalle on tapahtunut, että läheinen ei kuormitu liikaa.
Potilas ja läheiset ovat siedätettävä ihmisten ennakkoluuloisia tokaisuja varten. Fraasivarasto on täydennettävä hauskoilla ja aseet riisuvilla, verbaliikkaa tihkuvilla sanastoilla. Vaikka naapurin sedän tädin isoveli olisi kuollut lapamatoon, ei tämän seikan ulos suusta suoltaminen piristä syöpäsairasta tai tämän läheistä.
Pankista ei kannattaisi soitella maksupolitiikkaan, edunvalvontavaltuutuksiin ja testamentteihin liittyen ihan neljän kuukauden säteellä diagnoosin saannista. Ovelta ovelle kiertäville pitää antaa valtakunnallinen lähestymiskielto ihmisille, joilla on sairastuneita tai kuolleita läheisiä.
Kuva: Yannic Kress/Unsplash