Saavatko riskiryhmiin kuuluvat opettajat käyttää kasvosuojia?
Kouluissa palataan lähiopetukseen ensi viikolla. Saamme yhteydenottoja riskiryhmään kuuluvilta hämmentyneiltä opettajilta. On kyselty, että voiko käyttää kasvomaskia, suusuojusta tai koko naaman peittävää visiiriä luokassa. Joku työnantaja oli jo ohjeistanut, että maskin tai suusuojuksen käyttö ei ole suositeltavaa ilman tarkempia perusteita.
Tilanne on hämmentävä. Viranomaiset toistelivat viikkokausia, että kasvomaskit eivät suojaa niiden käyttäjiä. Muualta maailmasta tuttuun käyttötarkoitukseen eli siihen, estääkö se tartuttamasta muita, ei otettu kantaa. Sittemmin otettiin: voi estää, jos maskia osaa käyttää oikein. Tämä sanottiin siihen sävyyn, että ei kannata, koska maskin oikea käyttö on liian vaikeaa.
Tässä vaiheessa oli tiedossa, että Suomi oli jäänyt pois EU:n yhteishankinnoista ja kelvottomiksi osoittautuneita maskeja oli tilattu isolla summalla epäilyttävällä tavalla.
Pian julkisuudessa luovuttiin yhdestä linjauksesta suojainten tarpeellisuudesta ja tuotiin esiin, että asiasta on eriäviä näkemyksiä. Kansalaiset olivat televisiosta nähneetkin, että on maita, joissa maskeja käyttävät kaikki, jopa pakollisina. Ihmiset kuulivat kavereilta, että paikoin Euroopassakin jaetaan suojia ilmaiseksi. Monet olivat googlettaneet tutkimuksia ja saaneet selville, että maskien käyttö väkijoukoissa on hyödyllistä, niillä voi olla suojaavaa vaikutusta kantajaansakin.
Tässä vaiheessa some täyttyi erilaisista maskien valmistus-, käyttö- ja huolto-ohjeista. Itse päädyin pitämään suun ja nenän peittävää suojusta kauppareissuilla, koska siten muistan olla koskettelematta omia kasvojani, vaikka en liikukaan väkijoukoissa.
Viimeisimmät käänteet maski- ja suusuojustiedotuksessa eivät ole kansalaisia auttaneet. HUSin toimitusjohtaja sanoo selvästi, että suojamaskeja kannattaa käyttää ruuhkaisissa paikoissa, kuten metroissa. STM:n vastaus tähän on, että ministeriö teettää asiasta kirjallisuuskatsauksen ja samalla kehottaa kansalaisia vaikkapa Marttojen ohjeella ompelemaan kasvosuojuksia.
Jo aiemmin muun muassa HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen suositteli Talouselämän haastattelussa (3.5.2020) maskien käyttöä julkisilla paikoilla, kun rajoituksia puretaan. STM:n ohjeistusta saamme odottaa kesäkuulle.
Voimme todeta asiaa meiltä kysyville opettajille, että suusuojuksen oikean riisumistavan voi tarvittaessa katsoa vaikkapa WHO:n opetusvideolta.
Näin toimien, jos suojainta päättää käyttää, ei voi tuottaa vahinkona itselleen, eikä toisille. Ei voi sanoa, että suojautuminen ei ole hyödyllistä, jos se tukee jaksamista työssä, jossa on jatkuvasti kohdattava ihmisiä. Viimeistä ja ehdottoman varmaa tietoa asiasta ei toistaiseksi ole.
Tähän mennessä kaikki jo tietävät, että on sairauksia, joiden tilannetta hengityssuojat voivat pahentaa, kuten esimerkiksi astma. Se ei kuitenkaan voi olla peruste sille, etteikö syöpää vastikään sairastanut opettaja voisi harkita jonkinlaisen kasvosuojan käyttämistä.
Riskiryhmiin kuuluvat opettajat ansaitsisivat asiallisen ja läpinäkyvästi perustellun ohjeistuksen. Bakteeriopin professori Pentti Huovinen totesi Helsingin Sanomissa 6.5.2020, että meistä kukaan ei tiedä, miten koronavirusepidemia tulee etenemään. Hän kehotti tuomaan tämän avoimesti esiin. Virus on uusi, eikä sen käyttäytymistä tunneta hyvin. Lisättäköön, että Huovinen ei ottanut jutussa kantaa maskeihin, vaan siihen, missä sävyssä kannattaa tiedottaa epävarmoista asioista.
Avoimen epätietoisuuden jälkeen jokaisen on helpompi tehdä omia ratkaisuja käytettävissä olevan tiedon ja oman tilanteen pohjalta.
Lisätietoa kasvosuojien käytöstä
Tietoa itse tehdyistä kasvomaskeista
Kuva: Mika Baumeister / Unsplash