ESMO-terveiset: Syöpä ja koronarokote

terveydenhuollon ammattilainen antaa rokotuksen

European Society for Medical Oncology (ESMO) järjesti helmikuun alussa webinaarin “Immune Efficiency, Interactions with Therapy and Administration of SARS CoV-2 Vaccine in Patients with Cancer”.

Alla koonti webinaarin annista. Huomioithan, että kyse ei ole toimintaohjeista, vaan suomennos webinaarin sisällöstä. Keskustele rokotuksesta aina hoitavan lääkärisi kanssa, jos tarvitset lisätietoa rokotuksesta tai olet epävarma rokotusjärjestyksestä omalla kohdallasi.

Tutkimustietoa koronarokotteen vaikutuksista syöpään sairastuneille ei ole vielä kattavasti tarjolla. Olemassa oleva tieto pohjautuu pitkälti influenssarokotustutkimuksiin. Laumasuojan saavat myös syöpäpotilaat. Rokote kannattaa aina ottaa, jos se vain on mahdollista.

Rokottamisen ajankohdasta ja syöpähoitojen ajoittamisesta ei ole vielä kertynyt tietoa. Mahdollisesti hematologista syöpää sairastavat ovat enemmän riskialttiita koronaviruksen vakavalle tautimuodolle kuin kiinteiden kasvainten potilaat.  

Syöpäjärjestöjen yleisohje on, että syöpäpotilaiden kannattaa ottaa koronarokote (tiedote 11.2.2021). 

Rokotteiden kliininen näkökulma, vaste ja laumasuoja

Prof. Marie von Lilienfeld-Toal (University Hospital Jena) viittasi omassa alustuksessaan kuolleisiin tai inaktivoituihin rokotteisiin. Rokotukset toimivat teknisesti syöpäpotilailla, mutta heillä on matalampi serokonversioaste. Rokotukset toimivat yleensä kliinisesti myös syöpäpotilailla. On tärkeä huomioida, että terveilläkään yksilöillä ei ole 100 % suojaa esim. influenssarokotteessa. Von Lilienfeld-Toalin esitti, että sytostaattihoitoja saavilla oli influenssatutkimuksessa hieman huonompi vaste kuin terveillä henkilöillä. Serologinen vaste on mahdollista myös allogeenisen kantasolusiirron saaneilla.

Jos potilaalla ei ole B-soluja, voi serokonversioaste olla merkitsevästi alhaisempi. Sama voi päteä mahdollisesti myös T-solujen vasteeseen, mutta jonkinasteista solutason vastetta voidaan olettaa. Nature-lehden 2020 julkaistussa artikkelissa “COVID-19 vaccine BNT162b1 elicits human antibody and TH1 T cell responses” (Sahin U, et al.) kirjoittajat kuvaavat vasta-aineiden (engl. anti-body) ja T-solujen vasteen välistä korrelaatiota. 

Laumasuojan voidaan katsoa suojaavan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Hoitohenkilökunnan rokottamisen aste korreloi vuonna 2009 toteutetussa tutkimuksessa hoitokodin vanhusasukkaiden kuolleisuuden kanssa. Kun hoitohenkilökuntaa oli kattavasti rokotettu, asukkaiden kuolleisuus oli 20 % pienempi kuin kontrolliryhmässä. 

Alustuksessa kiinnitettiin huomiota erityistilanteisiin: immuunivasteen säätelijämolekyylejä estävien vasta-aineiden eli immuuniaktivaation vapauttajien (checkpoint inhibitors) osalta rokotteet toimivat hyvin ja ovat turvallisia.

Mitä tiedetään koronarokotteesta?

Prof. emeritus Per Ljungman (Karolinska University Hospital) viittasi omassa puheenvuorossaan siihen, että jonkin verran on tietoa koronakriisin ensimmäisestä aallosta. Toisesta aallosta ei ole vielä tietoa. Koronavirusrokotteiden kliinisissä tutkimuksissa ei ollut mukana aktiivisissa syöpähoidoissa käyviä. Lisäksi toistaiseksi vain harva syöpäpotilas on saanut koronavirusrokotteen, joten dataa ei ole saatavilla. Suositukset perustuvat aikaisempiin rokotetutkimuksiin ja tietoihin. Ljungmanin mukaan loogisinta olisi valita se rokote, joka takaa parhaimman tehokkuuden ihmisille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt. Tosin vertailevaa tutkimustietoa ei ole saatavilla. 

Dr. Olivier Mir (University Paris Saclay) kertoi, että nykyiset koronavirusrokotteet ovat 1) eläviä vaimennettuja (live attenuated), 2) ei-replikoivia rokotteita (non-replicating vaccines; joissa käytetään vektoreita, kuten esimerkiksi adeno- tai tuhkarokkovirusta), 3) mRNA:een pohjautuvia rokotteita, tai 4) tavallisia protein subunit -rokotteita. 

Dr. Mirin mukaan koronarokote voi aiheuttaa < 1 % potilaista korkean elimistön tulehdusarvon (CRP), mikä voi vaikuttaa entsyymien toimintaan ja siten syöpälääkkeiden vaikutukseen (High systemic inflammation in response to vaccine shot might impact the activity of drug-metabolizing enzymes) (tarvetta seurantatiedolle).

Immuunijärjestelmän vaste koronarokotteen jälkeen?

Prof. Ljungmanin mukaan vaste koronarokotteeseen voi olla matalampi tai olematon syöpäpotilailla. Paras ajankohta rokotukselle on tämän hetkisen tiedon valossa epäselvä. Immuunijärjestelmän vasteen kestosta ei ole tietoa, mutta sen voidaan olettaa olevan lyhyempi kuin niillä, joiden immuunijärjestelmä ei ole heikentynyt. Buusteriannoksia voidaan mahdollisesti joutua antamaan, jotta voidaan saada pidempiaikainen suoja. Tällä hetkellä ei kuitenkaan mistään rokotteesta ole hyväksyntää enemmälle kuin kahdelle rokoteannokselle. 

Prof. Ljungman totesi, että nykyisen tiedon valossa mRNA-rokotteet takaavat vankemman immuunijärjestelmän vasteen kuin esimerkiksi Oxford-AstraZenecan rokote vanhuksilla. Tällä voi olla vaikutuksia syöpäpotilaiden rokotteen valintaan. Potilailla, jotka ovat hiljattain saaneet kantasolusiirron, on huonompi vaste rokotteeseen. Sama pätee potilaisiin, joilla on korkea T-solujen suppressio. Potilailla, jotka ovat saaneet anti-CD20 -vasta-ainehoitoja, vasta-aineen kehittyminen voi viedä 3-6 kuukautta.

On parempi rokottaa potilas ennen kuin hänen immuunijärjestelmä on heikentynyt. Kantasolusiirron jälkeen tulisi odottaa kuusi kuukautta ennen kuin rokotus annetaan. Kantasolusiirron saaneen kanssa samassa taloudessa asuvien tai läheisten olisi hyvä ottaa rokote. Vähän tietoa on muiden osalta: sytostaattihoitoja (ml. corticosteroids) ei tulisi antaa lähellä koronavirusrokotetta. Sytostaattihoitoja ei tulisi antaa koronavirusrokotteen kahden annoksen välissä, mutta asia on arvioitava suhteessa syöpäsairauden etenemiseen.

Kenen kohdalla rokotteen antamista tulisi lykätä?

Prof. Ljungman viittasi esityksessään European Society for Blood and Marrow Transplantationin (EBMT) suositukseen. EBMT suosittaa nykyisen tiedon valossa rokotteen lykkäämistä seuraavasti: 

  • Potilaat, joilla on vakavat, kontrolloimattomat ja akuutit GvHD-arvot III-IV 
  • Potilaat, jotka ovat saaneet viimeisen 6 kuukauden aikana anti-CD20 -vasta-ainehoitoja, kuten esim. rituximab
  • CAR-T -hoitoja saaneet potilaat, joilla on B-solujen aplasia
  • Hiljattain ATG- tai alemtuzumab-hoitoja saaneet
  • Alle 16-vuotiaat lapset (tutkimustiedon puutteessa)

Lue lisää


Suomennos: Emma Andersson, Suomen Syöpäpotilaat ry
Kuva: CC0 Pexels

Tekstiä on muokattu 24.2.2021: ingressin laumasuojaa koskeva lause. Lisätty 26.2.2021 European Patients Forum -linkki.