Fimea: Digitalisaatiosta ratkaisuja lääketiedon ongelmiin?
Lääkkeen käyttäjä tarvitsee riittävät ja oikeat tiedot lääkkeistään, kuten niiden oikeasta ottamisesta, vaikutuksista ja muista huomioitavista asioista, jotta lääkehoito onnistuu ja vaikuttaa toivotulla tavalla. Riittävä tiedonsaanti ei aina nykyisin toteudu, ja ratkaisuja voidaan etsiä lääkkeen käyttäjän ja hoitohenkilöstön paremmasta vuorovaikutuksesta ja tiedonsaannin digitalisoinnista.
Lääketiedon ongelmia
- Tieto on hajallaan eri lähteissä ja järjestelmissä.
- Lääkkeen käyttäjä ei tiedä, mistä tietoa saa.
- Lääkkeen käyttäjä ei osaa arvioida, mikä esimerkiksi pakkausselosteen laajasta tietomäärästä on merkityksellistä hänelle.
- Tieto ei ole yleiskielistä ja saavutettavaa, vaan esimerkiksi vaikeatajuista tekstiä hyvin pienellä fontilla.
- Kukaan ei varmista, että lääkkeen käyttäjä saa riittävät ja oikeat tiedot ja ymmärtää ne.
- Jää lääkkeen käyttäjän vastuulle kertoa käyttämistään lääkkeistä, lääkeallergioistaan ja muista ongelmista terveydenhuollon ammattilaisille.
Tietoa terveydenhuollon ammattilaisilta
Terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit, hoitajat ja apteekkihenkilöstö, ovat lääkkeiden käyttäjille tärkeimpiä lääketiedon lähteitä. Tiedon tarve on yksilöllistä. Siksi kysyminen ja kiireetön keskustelu terveydenhuollon ammattilaisten ja lääkkeen käyttäjän välillä tulisi turvata. Tähän tarvitaan myös joustavia ratkaisuja, kuten verkon kautta saatavia palveluja henkilökohtaisten tapaamisten rinnalle.
Lääkitys- ja hoitotiedot kootusti löydettäviksi
Tietoa yksilön tosiasiallisesti käyttämistä lääkkeistä tarvitaan moniin tarkoituksiin, kuten lääkkeiden yhteisvaikutuksen arviointiin uutta lääkettä määrättäessä. Tätä tietoa ei nyt ole kootusti missään. Tilannetta ollaan parantamassa, kun kehitteillä on Kanta-lääkityslista. Tulevaisuudessa ajantasainen lääkityslista näkyy kansalaisille Omakannassa. Terveydenhuollon ammattilaiset näkevät Kanta-lääkityslistan apteekki- ja potilastietojärjestelmien kautta.
Hoidon kannalta keskeisten tietojen kokoaminen terveydenhuollon ammattilaisten hyödynnettäväksi on haaste, johon on jo kehitetty ratkaisuja. Tavoite on koota keskeiset tiedot, mukaan lukien lääkitystiedot, nähtäväksi yhteen näkymään. Se mahdollistaa esimerkiksi hoidon paremman koordinoinnin ja sen, että palvelut toimivat paremmin yhteen.
Lääketietoa internetistä
Lääkkeen käyttäjät käyttävät lisääntyvässä määrin internetiä lääketiedon etsimiseen. Tietoa ei kuitenkaan aina löydy helposti, sen luotettavuus voi olla kyseenalainen ja se on yleistä, ei tietylle ihmisryhmälle suunnattua, saati yksilöllistä. Luotettavia lääketiedon lähteitä internetissä ovat esimerkiksi Duodecim Terveysportti ja Terveyskylä.fi Lääketalo.
Tekoäly auttaa – ja tuo haasteita
Nyt kun tekoälyyn perustuvien laajojen kielimallien käyttö yleistyy nopeasti, käyttäjien on tärkeää tietää niiden rajoituksista. Esimerkiksi ChatGPT ja Googlen Bard voivat tiivistää monimutkaista tietoa ja tarjota uskottavia ja usein oikeitakin vastauksia. Ne saattavat helpottaa lääkkeisiin liittyvän tiedon ymmärtämistä ja hahmottamista. Ne ovat kuitenkin niin sanottuja yleisiä kielimalleja, joita ei ole tarkoitettu neuvomaan erityisesti lääkkeiden oikeassa käytössä yksilöllisesti.
Tekoälyn antamien vastausten laatu ja luotettavuus riippuvat suuresti siitä, miten kysymykset sille esitetään ja minkälaisia tietolähteitä se on hyödyntänyt oppimisessaan. Siksi on tärkeää ymmärtää, että tekoäly ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemusta. Avoimesti internetissä saavilla olevat chatbotit, kuten ChatGPT, voivat tuottaa myös vääriä vastauksia ja johtaa näin lääkehoidon virheisiin ja vaaratilanteisiin.
Kielimalleja ja laajemmin tekoälyä käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän myös terveydenhuollon ammattilaisten työkaluina. Terveydenhuollon käyttöön tarkoitetuille työkaluille asetetaan kuitenkin tiukempia vaatimuksia kuin mihin esimerkiksi ChatGPT:n kaltainen palvelu tällä hetkellä kykenee. Joka tapauksessa terveydenhuollon ammattilaisten tehtäväksi jää varmistaa lääkkeen käyttäjän hakeman, tekoälyn tuottaman, tiedon oikeellisuus lääkkeen käyttäjän kanssa käytävässä keskustelussa.
Digitalisaatiosta uusia ratkaisuja
Lääkkeiden käyttäjien avuksi on kehitetty myös monenlaisia sovelluksia ja digitaalisia palveluita, joiden tavoitteena on esimerkiksi hoidon tukeminen, lääkkeiden käytön ja hoidon tulosten seuranta sekä lääkkeen ottamisesta muistuttaminen. Internetissä on myös avoimesti saatavilla erilaisia palveluita, josta voi tarkistaa esimerkiksi oman lääkkeen saatavuuden lähiapteekista.
Digitalisaatiossa on otettava huomioon myös ne, joille laitteet ja ohjelmat ovat vaikeita tai jopa mahdottomia käyttää. He tarvitsevat koulutusta, opastusta ja avustajia. Samalla korostuu vaatimus laitteiden ja ohjelmien helppokäyttöisyydestä. Tulevaisuudessakin tulee aina olla mahdollisuus saada myös henkilökohtaista neuvontaa terveydenhuollon ammattilaisilta. Digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet täydentävät perinteisiä keinoja tarjota lääketietoa, mutta eivät korvaa niitä.
Kirjoittajat ovat Kansallisen Lääkeinformaatioverkoston jäseniä.
Piia Rannanheimo
proviisori
Johtava asiantuntija, Fimea
Jukka K. Korpela
FK
Potilasaktiivi, Suomen Syöpäpotilaat ry
Jenni Tamminen-Sirkiä
FT, farmaseutti
Toiminnanjohtaja, Colores – Suomen suolistosyöpäyhdistys ry
Päivi Kiviranta
FT
Kehittämisasiantuntija, Fimea
Katri Hämeen-Anttila
FaT
Professori, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos