Työkyvyn arviointi
Työkyky voi olla sairauden tai sen hoidon haittavaikutusten vuoksi alentunut väliaikaisesti tai pysyvästi.
Moni pohtii työkykyään itse tai lääkäri ottaa asiaan kantaa. Syöpähoitojen päättyessä oma työkyky voi herättää huolta ja epävarmuutta. Omaa työkykyäsi voit halutessasi kartoittaa Työterveyslaitoksen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisarilla. Kokeile ja avaa Kykyviisari-kysely.
Työkyvyn tarkempi arviointi on paikallaan, mikäli tarvitaan kuntoutusta tai muita työkykyä tukevia toimenpiteitä työssä jatkamiseen. Työkykyä arvioiva taho vaihtelee sen mukaan, millaisessa elämäntilanteessa henkilö on. Oma aktiivisuus työkyvyn arvioinnin saamiseksi voi olla tarpeen. Mikäli tuntuu, että omaa työkykyä suhteessa työtehtävään tulisi kartoittaa, asia kannattaa itse rohkeasti ottaa puheeksi terveydenhuollossa, työllisyyspalveluissa asioidessa tai oman työpaikan esihenkilön kanssa.
Työkyvyn taso voi vaihdella ja muuttua terveystilanteen mukaan. Toipumisen edetessä myös työkyky voi kohentua vielä pitkään hoitojen päätyttyä. Toisaalta joillakin hoitomuodoilla voi olla haittavaikutuksia, jotka vaihtelevat yksilöllisesti ja voivat ilmetä pitkähkön viiveen kuluttua hoitojen päätyttyä. Moni kertoo kognitiivisista haasteista: esimerkiksi ajatusten harhailusta, keskittymisvaikeuksista tai muistin heikkenemisestä (“sytoaivot”, chemo brain). Nämä oireet useimmiten helpottavat ajan kanssa ja harjoittelun myötä. Joskus leikkausten seurauksena voi syövästä jäädä krooninen kipu seuralaiseksi, mikä vaikuttaa työkykyyn. Toisaalta moni toipuu erinomaisesti ja on muistettava, että krooniseen kipuun voi saada helpotusta ja masennuksesta voi parantua.
Olemassa olevaa työkykyä tulee aina arvioida suhteessa työhön. Tämä tarkoittaa, että vaikka joku työ ei onnistuisi, joku toinen työ voi onnistua. Yhtä lailla omassa työssä tai työpaikalla voidaan tehdä muutoksia, joiden jälkeen työn tekeminen mahdollistuu muuttuneesta työkyvystä huolimatta. Näitä muutoksia voivat olla konkreettiset muutokset työtehtävissä tai työn tekemisen tavoissa, tai esim. osa-aikatyö.
Kannattaa tarkistaa ajankohtaiset tiedot Kelan, työllisyyspalveluiden tai eläkeyhtiön sivuilta.
-
Työtön henkilö voi itse pyytää pääsyä oman kuntansa järjestämään työttömän terveystarkastukseen tai työllisyyspalvelut voi ohjata hänet eteenpäin. Työttömän terveystarkastuksen toteuttaa usein hoitaja, joka tarvittaessa ohjaa potilaan edelleen lääkärille. Terveystarkastuksen tehtävä on paitsi ennaltaehkäistä työkyvyn alenemista myös tukea sen säilymistä. Työttömän työkykyä tulee tarvittaessa arvioida tarkemmin joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Kunnan järjestämästä terveystarkastuksesta tulee tarpeen mukaan ohjata (yleensä Kelan) ammatilliseen tai muuhun työkykyä ylläpitävään tai palauttavaan kuntoutukseen. Kun työttömän sairaudesta tai vammasta aiheutuvan työkyvyttömyyden ehdot täyttyvät, on Kelan selvitettävä henkilön kuntoutustarve. Tämän vuoksi myös työttömän on tärkeää hakea ja saada lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.
-
Työssä olevan työkyvyn arviointi toteutuu työterveyshuollon koordinoimana. Työterveyshuolto on työkykyasioissa sekä työntekijän että työnantajan yhteistyökumppani ja tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden hoitavien tahojen ja kuntoutustoimijoiden kanssa. On hyvä muistaa, että työnantaja on lain mukaan vastuussa työturvallisuudesta, ja monessa työssä työkyky vaikuttaa oleellisesti työn turvalliseen suorittamiseen. Työnantajalla on paitsi oikeus myös velvollisuus huolehtia siitä, että työkyvyn taso mahdollistaa työturvallisuuden.
Ennen tarkempaa työkyvyn arviointia työntekijän ja työnantajan on hyvä keskustella töihin paluusta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tällä varmistetaan että haasteet eivät liity työpaikkaan, vaan työntekijän sairauteen ja sen vaikutuksiin työkyvyssä. Usein tämä keskustelu käydään ns. työterveysneuvotteluna, jossa ovat mukana työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto. Työntekijän terveystietoja ei ole tarpeen käsitellä yksityiskohtaisesti työnantajan kuullen, vaan työntekijä voi keskustella niistä tarkemmin työterveyshuollon kanssa jo ennen yhteistä neuvottelua. Halutessaan työntekijä voi pyytää neuvotteluun mukaan myös luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun. Työpaikan tehtävänä on neuvottelussa ja sen jälkeen miettiä, millaisilla käytännön ratkaisuilla töihin paluuta ja työssä jatkamista voidaan tukea (esim. työaikajärjestelyt, työtehtävien muokkaus, työpisteen ergonomia ja tarvittavat muutostyöt). Työkyvyn arvioinnissa voidaan hyödyntää moniammatillisesti eri asiantuntijoita ja pyytää konsultaatioita esim. työfysioterapeutilta.
Pitkän tai useiden pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä on työterveyshuollon yhdessä työnantajan kanssa arvioitava työntekijän työhön paluun mahdollisuudet. Arvio työntekijän työkyvystä ja töihin paluun mahdollisuuksista on tehtävä viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt tietty määrä.
Mikäli paluu omaan työhön ei näytä realistiselta suhteessa työntekijän työkykyyn, työterveyshuolto ottaa arvioinnillaan kantaa laajemmin myös työntekijän mahdollisuuksiin jatkaa työssään tai työelämässä jatkossa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työkyvyn tukemiseksi työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen palveluihin.
-
Työkyvyn ollessa pitkäaikaisesti tai pysyvästi alentunut, arvioidaan työkykyä koko työuran näkökulmasta. Työkykyä arvioidaan suhteessa koulutukseen, ammattiin ja työhön, sekä mahdollisuuteen tehdä työkykyyn sopivaa työtä toisella alalla tai kouluttautua uudelleen toiselle alalle (ks. ammatillinen kuntoutus). Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen ei siis riitä, että on työkyvytön omaan aiempaan työhönsä. Työkykyä arvioidaan eläkemääritelmässä myös suhteessa kykyyn tehdä muuta sellaista työtä, jonka suorittamista voidaan kohtuudella edellyttää.
Mikäli henkilöllä on jo työuraa takana, ratkaisun osa-aikaisesta tai pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä tekee hakemuksesta yleensä työeläkeyhtiö sitä ohjaavaa lainsäädäntöä noudattaen. Eläkkeenhakija toimittaa eläkehakemuksen omaan työeläkeyhtiöönsä tarvittavine liitteineen. Ohjausta hakemuksen täyttämiseen saa työeläkeyhtiön neuvonnasta.
Työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset on hyvä tarkistaa omalta työeläkeyhtiöltä tai Kelasta.
Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisu tehdään huomioiden toimeentulon hankkimisen kohtuullisuus (mahdollisuudet työllistää itsensä työkyky huomioiden) sekä lääketieteellinen selvitys eläkkeenhakijan toimintakyvystä. Lääketieteellinen selvitys, eli lääkärinlausunto, ottaa kantaa myös siihen, voidaanko eläkkeenhakijan toimintakykyä kohentaa kuntoutuksella. Mikäli eläkeyhtiö katsoo, että hakemuksen tiedot ovat puutteelliset, voidaan niihin pyytää täydennystä. Rajaratkaisuina pidetään tilanteita, joissa sekä työkyvyttömyyseläkkeen myöntöä että hylkäystä puoltavia perusteita on yhtä paljon. Näitä voidaan joutua käsittelemään muutoksenhakuelimissä.
Ennen eläkepäätöksen tekemistä eläkelaitoksen tulee varmistaa, että työpaikalla on tehty mahdolliset ratkaisut työkyvyn tukemiseksi. Näitä voivat olla esim. työtehtävien muokkaus työkykyä vastaaviksi tai osa-aikatyö. Nämä ratkaisut sovitaan työpaikalla yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa.
-
Mikäli työkyky riittää jossain vaiheessa työskentelyyn, voi myös työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan työskennellä satunnaisesti tai pidempiaikaisesti. Tarkista työeläkeyhtiöstä ehdot sille kuinka paljon voi ansaita ja millä ehdoin ilman, että työnteko vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksuun. Maksimirajan ylittyessä voi pyytää eläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai ns. jättää eläkkeen lepäämään. Tarkista oman eläkeyhtiön ohjeistus siitä, miten prosessi etenee, jos esim. työkyky heikkenee ja työskentely ei onnistukaan.
Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ja sille siirtyminen voi olla suuri helpotus tai kriisin paikka – riippuen yksilöllisistä tilanteista. Työskentely työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi tarjota lisäansioiden lisäksi väylän käyttää omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan oman jaksamisensa puitteissa. Aina voi myös pohtia erilaisia vapaaehtoistyön muotoja.