Pilkahduksia paremmasta
Tässä ajassa, jolloin näkyvään julkiseen keskusteluun Suomen heikentyneistä syövänhoitotuloksista määrätyissä syövissä, tuodaan lisähuoleksi kehysriihessä suunnitellut asiakasmaksujen ja muiden sotepalveluiden maksujen korotukset, haluaisi sitä välillä kuulla myös joitain hyviä uutisia.
Keuhkosyöpä on syöpä, jossa Suomi on jäänyt hoitotuloksissa muista Pohjoismaista erityisen pahasti, kun taas rintasyövän hoitotuloksissa emme. Tätä vahvisti myös 22.4.2026 julkaistu Cancer Dashboard Suomi (New Cancer Dashboard for Finland – IHE) -raportti. Tämän vertailevan raportin kokoamisen toteutti ruotsalainen IHE – The Swedish Institute for Health Economics. Työssä olivat mukana Filha ry ja Suomen Syöpäpotilaat ry (SSP). SSP:llä oli myös kunnia järjestää dashboardin julkaisutilaisuus, jossa työstä päävastuullinen Thomas Hofmarcher esitteli raportin.
Tilaisuudessa käytiin aktiivista ja avointa keskustelua ja tunnistettiin, että eritysesti keuhkosyövän osalta on keskeistä parantaa lääkärin vastaanotolle ja oikeisiin kuvantamistutkimuksiin pääsyä, jotta diagnooseihin päästään varhaisemmin. Tärkeiksi tunnistettiin myös kansalliset avoimet hoitosuositukset sekä yhtenäiset hoitoketjut.
Tilaisuudessa todettiin myös, että tilanteen parantamiselle on kriittistä riittävä tietopohja, se, että kerätään yhteismitallisesti vertailukelpoiset tiedot joka puolella maata. Kaikilla läsnäolleilla tuntui olevan vahva yhteinen tahtotila muuttaa Suomen tilannetta paremmaksi syövän hoitotulosten osalta sekä mielenkiintoa sille, miten dashboardin kaltaista työkalua voisi hyödyntää muutoksen mittaroinnissa.
Vahvan tarpeen tietopohjan kehittämiselle osoitti myös samalla viikolla julkaistu, järjestyksessä toinen keuhkosyöpäraportti. Ensimmäinen keuhkosyöpäraportti (Keuhkosyöpä Suomessa – Katsaus keuhkosyövän hoidon laadusta) kuvasi huomattavia alueellisia eroja keuhkosyövän hoidossa. Toinen keuhkosyöpäraportti, on katsaus diagnostiikkaan, hoitopolkuihin ja hoidon laatuun.
Toinen keuhkosyöpäraportti vahvistaa sitä, mitä jo tiedämme. Keuhkosyöpä todetaan usein vasta edenneessä vaiheessa. Syövän toteamisvaiheen levinneisyystiedot puuttuivat noin puolelta potilaista (48 %). Ensimmäisen seurantavuoden aikana 60 prosenttia potilaista kuoli. Vain runsas neljännes potilaista sai parantavaa hoitoa. Tautia jarruttavaa hoitoa sai vajaa kolmannes ja oireenmukaista hoitoa noin 40 prosenttia. Vajaalle kolmannekselle ei löytynyt lainkaan hoitokirjauksia vuoden sisällä syövän toteamisesta.
Toinen raportti vahvisti ensimmäisen havaintoja siinä, että keuhkosyövän diagnostiikassa, hoitopäätösten tietopohjassa ja hoitoon ohjautumisessa on edelleen merkittäviä alue-eroja.
Julkinen keskustelu mediassa on nostanut kissan pöydälle. Suomen elossaololuvut syövän osalta ja keuhkosyöpäraportit antavat apeita lukuja taustoittamaan NORDCAN 2.0 tilastoista mediassa raportoituja hoitotuloksia. Ongelmat ovat esillä, mutta käsillä ovat myös ratkaisut.
Yllä mainittua Cancer Dashboardia voi hyvin hyödyntää mittaroimaan Kansallisen syöpästrategian (Kansallinen syöpästrategia 2026–2035) toimeenpanon onnistumista. Käsillä on tosin ratkaisu vain, jos poliittista tahtoa ja rahoitusta syöpästrategian toimeenpanoon löytyy. Tämän lisäksi valmisteilla on erillinen valtakunnallinen keuhkosyöpäohjelma (Valtakunnallinen Keuhkosyöpäohjelma – Filha), jonka julkaisua odotetaan kesällä 2026.
Siihen, että Suomessa keuhkosyöpäpotilaiden ennuste on muita Pohjoismaita huonompi, on tartuttu monella taholla. Keuhkosyövän osalta kansallisen syöpästrategian toimeenpanon voidaan nähdä osittain jo käynnistyneen. Tietopohjan puutteita tunnistetaan ja varmasti myös korjaustoimia tehdään.
Kovaäänistä keskustelua keuhkosyövän hoitotuloksista Suomessa ei voi olla kuulematta ja sen kuullessaan kuulee varmasti myös sen, miten tilannetta parannetaan. Keuhkosyövän osalta voidaan siis nähdä pilkahduksia paremmasta: paremmista hoitotuloksista, mitä seuraa varhaisemmasta diagnostiikasta, riittävästä ja laadukkaasta tiedonkeruusta sekä yhdenvertaisesta hoidosta. On myös perusteltua olettaa, että keuhkosyövän saralla petraaminen tuottaa parannusta myös muiden syöpien diagnostiikkaan ja hoitoon.
Ilahduttaako tämä tänä päivänä sairastuneita keuhkosyöpäpotilaita? Vaikea sanoa, mutta toivotaan, että parempia hoitotuloksia tekeviä muutoksia jalkautettaessa potilaiden kokemuksia kuunnellaan ja näkemyksiä huomioidaan. Näin saamme ihmislähtöistä syövän hoitoa parempien hoitotulosten ohella.
Jenni Tamminen-Sirkiä
Kirjoittaja on Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja.
